Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila piti avajaispuheen. Hän totesi, että lentohalliyhtiön omistajakunnille on yhteistä, että elinkeinoelämää leimaa kansainvälinen suurteollisuus.
– Mitään ei myydä istumalla junassa tai teamsin kautta. Henkilökohtaisia yhteyksiä tarvitaan tänään ja tulevaisuudessa, ja siihen tarvitaan toimivat lentoyhteydet Eurooppaan ja maailmaan.
(Klikkaa kuvaa nähdäksesi suuremman version)
Johanna Danielsson, Kairos Futuren osaomistaja, puhui siitä, mikä on tunnusomaista menestyvälle alueelle tulevaisuudessa. Aikaisemmin työpaikat olivat tärkein vetovoimatekijä, mutta yhä useammat ihmiset arvostavat turvallista, toimivaa ja viihtyisää asuinympäristöä, koska työ voidaan usein tehdä etänä.
Sekä matkustamisen että elämäntapamme osalta Danielsson totesi, että sitä, mikä nykyään on "business as usual", ei pidetä kestävänä tulevaisuudessa. Mutta jos pystyt tunnistamaan, mitä pidämme tulevaisuudessa normaalina, on hyvät mahdollisuudet sijoittaa menestyksekkäästi.
(Avaa Danielssonin esitys pdf:nä alla olevasta linkistä)
Riku Huhta Destialta totesi, ettei meillä ole varaa muuttaa matkustamista hitaammaksi. Suomen maantieteellinen sijainti on kilpailuhaitta, koska meidän on matkustettava huomattavasti pidempiä matkoja päästäksemme mantereelle. Nopeus on lentoliikenteen todellinen etu. Kun markkinoiden vauhti kiihtyy, osana liiketoimintaa oleva matkustaminen ei voi hidastua. Lentoliikenne mahdollistaa kansainvälisen kaupan.
Voidaan kysyä, miksi lentoasemien kannattavuutta arvioidaan aivan eri tavalla suhteessa muuhun infrastruktuuriin. Kukaan ei esimerkiksi puhu siitä, mitä moottoritie maksaa tai kuinka paljon tappiota se tuottaa. Tästä pitäisi keskustella yleisellä tasolla.
Huhta puhui myös niistä monista eduista, joita fossiilivapaa lentäminen voisi tuoda, kuten matkojen tehostaminen ja tarpeettomien lentokilometrien välttäminen. Onko tulevaisuudessa esimerkiksi mahdollista kehittää yritysyhteistyötä pohjoiseen päin ja luoda ”New North”?
Henrik Littorin on fossiilivapaan lentämisen konsultti ja hän johtaa Elis-ohjelmaa Skellefteåssa. Ohjelman tavoitteena on kehittää pohjoismainen testausympäristö fossiilivapaille lentoprototyypeille – miten esim. lennokit, vety- ja hybridilentokoneet toimivat kovassa tuulessa tai kylmässä ilmastossa? Miltä toimivat voimansiirron ratkaisut näyttävät?
Littorin totesi, että fossiilivapaiden vaihtoehtojen vakiinnuttamiseksi tarvitaan kansallista, alueellista ja paikallista rahoitusta. Hänen mielestään kaupalliseen liikenteeseen soveltuvin malli on hybridikone, johon mahtuu 20–50 matkustajaa ja jonka toimintasäde on 200 kilometriä.
Prototyyppien kehitystyö on hyvässä vauhdissa. Meidän on aloitettava lentoasemien infrastruktuurin kehittäminen jo nyt ollaksemme valmiita, kun teknologia on sertifioitu. Erityisesti Kokkola-Pietarsaaren ja Skellefteån lentoasemat voivat hyötyä suuresti, kun markkinoille ilmestyy sertifioituja kaksimoottorisia lentokoneita fossiilivapaaseen lentämiseen.
(Avaa Littorinin esitys pdf:nä alla olevasta linkistä)
Kimmo Mäki, Finavian tj., huomautti, että Finavian tehtävänä on kehittää saavutettavuutta kaikilla maan lentoasemilla, mutta varsinkin rahoituksessa alueellinen yhteistyö voi olla tarpeen tulevaisuudessa.
Geopoliittinen tilanne on vaikuttanut lentämiseen voimakkaasti ja Suomen kilpailukyky lähinnä logistiikassa on kärsinyt suuresti Venäjän ylittävien lentojen lentokiellosta.
Huolimatta siitä, että saavutettavuus on nykyään elinkeinoelämälle niin tärkeää, lentäminen on tasaisesti vähentynyt koko 2000-luvun ajan, Mäki sanoo. Tämä on uusi normaali, ja meidän on katsottava eteenpäin, kehitettävä uusia toimintamalleja, jotka toimivat uudenlaisessa maailmassa. Jotta tämä olisi mahdollista, olisi kuitenkin parasta tarkastella sekä päätöksentekoa että pienten lentoasemien rahoitusmallia pidemmällä aikavälillä.
(Avaa Mäen esitys pdf:nä alla olevasta linkistä)
Paneelikeskustelua johti Nora Birkman Neunstedt, Kokkolan kaupungin sijoittumistiimin asiakasvastaava.
Janne Ylinen edusti sekä Kokkolan Halpa-Hallia että Keski-Pohjanmaan kauppakamaria. Hän huomautti, että aamulennot ovat alueen yrityksille uskomattoman tärkeitä, koska yrityksen on päästävä ulos Eurooppaan asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luo. Täällä kauppakamarit tekevät paljon työtä lobatakseen ja selvittääkseen lentoliikenteen vaikutuksia alueellisella tasolla.
Kokkolan Matkailutoimiston Kimmo Kalliokoskelta kysyttiin, näkeekö hän liikematkustamisessa muutosta koronapandemian jälkeen. Huomattavin asia on hänen mukaansa, että lentoyhtiöt reagoivat nopeammin, jos lennolle ei näytä tulevan tarpeeksi matkustajia. Aikataulumuutoksia on paljon ja muutosten hallinta on vaikeutunut. Työmatkoille on tärkeää, että yhdellä lipulla pääsee ulkomaille asti ja että aikataulut mahdollistavat vaivattoman vaihdon Helsingissä.
Nautorin Benny Brännbacka korosti, kuinka tärkeää on saada henkilökunta maailmalle ja tarjota asiakkaille mahdollisuus matkustaa Euroopasta telakalle kohtuullisessa ajassa.
– Myymme veneitä sillä perusteella, että asiakkaat tulevat tänne katsomaan tuotteita, hän totesi.
Hän totesi myös, että liike-elämä voi paremmin ennakoida matkustustarpeensa ja viestiä niistä matkanjärjestäjille, mikä edistää paremman ennakoinnin luomista.
Kruunupyyn kunnanjohtaja Malin Brännkärr totesi, että kunnille on tärkeintä, että lennot vastaavat yritysten tarpeita. Ei ole vaihtoehto lähteä autolla Kokkolasta keskellä yötä päästäkseen Vaasan lentokentälle. Lähialueelle tarvitaan oma lentokenttä. Kunnan näkökulmasta Finavia, Finnair, valtio ja elinkeinoelämä ovat kuitenkin avainasemassa kehityksen toteutumiselle.
Destian Riku Huhdalta kysyttiin, voiko meillä olla liikaa lentokenttiä maassa taloudelliseen tilanteeseen ja kehitystarpeisiin nähden. Hän käänsi perustelun ja esitti sen sijaan kysymyksen: löytyykö alue kartalta ollenkaan, ellei sillä ole lentokenttää? Hän korosti myös lentoliikenteen tehokkaan markkinoinnin tärkeyttä, tässä asiassa eri toimijat voivat tehdä yhteistyötä.
Teea Pietilä Visit Kokkolasta korosti jatkuvuuden merkitystä lentoyhteyksissä. Tänä kesänä myytävät matkailupaketit ja matkat toteutuvat vasta muutaman vuoden sisällä.
– Meidän täytyy tietää, että myymämme matkat ovat olemassa myös silloin, kun ne on tarkoitus toteuttaa. Meidän on myös tarkasteltava kaikkea muuta infrastruktuuria – onko meillä tarpeeksi paikallisliikennettä, vuokra-autoja ja hotelleja palvelemaan turisteja? Luomme lisää kiinnostusta alueelle, jos olemme tarpeeksi isoja. Markkinointi on kallista, mutta jos työskentelemme yhdessä riittävän suuren yhteisen konseptin ympärillä, voimme saada aikaan tuloksia.
Kimmo Mäkeä pyydettiin kertomaan näkemyksensä siitä, miten Kokkola-Pietarsaaren lentoasemaa voitaisiin kehittää. Tärkeimpänä tehtävänä hän näki kysynnän kehittämisen eri sektoreilla – kotimaanlennot, kansainvälinen liikenne, matkailu, liikematkustajat... On pyrittävä luomaan positiivinen kierre, jossa kysyntä synnyttää parempaa palvelua.
Hän korosti myös yhteistyön merkitystä.
– Suomessa kilpailemme usein keskenämme, mutta meidän on edistettävä matkailua koko maassa. Kun alue onnistuu pääsemään yhteistyöhön, Finavia on aina valmis osallistumaan yhteistyöhön.
Kunnanjohtaja Malin Brännkärr totesi loppuyhteenvedossaan, että olemme nyt eläneet kuukauden ajan uudella aikakaudella, jossa on vain suoria lentoja Helsinkiin. Meillä on kaksi vuotta aikaa näyttää, että lentoa todella tarvitaan, sen jälkeen sen on toimittava kaupallisin perustein. Meidän kaikkien on autettava varmistamaan, että matkustajamäärät kasvavat, ja meidän on pohdittava yhdessä, kuinka voimme turvata pitkän aikavälin ratkaisun lentoliikenteelle.
