Näemme, että Finavia astuu kannanotollaan ja yrityksellään lobata oman roolinsa yli. Suomen kansainvälisestä saavutettavuudesta ja tavoista sen mahdollistamiseksi ei voi päättää lentoasemaverkostoa pyörittävä yhtiö. Suomen kansainvälinen saavutettavuus on Suomen asia ja poliitikkojen tulee nyt pitää huoli, että häntä ei ala heiluttaa koiraa.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu lentoasemaverkon säilyttäminen nykyisellään. On valitettavaa, että Finavia valtionyhtiönä ulostuloillaan luo turhaa epävarmuutta lentoyhteyksien jatkumiseen ja alueiden kehitysedellytyksiin. Suomalaisten omistaman Finavian on huolehdittava koko maan saavutettavuudesta.
Julkinen liikenneinfra on usein kulu. Julkisen infran tarkoituksena ei ole välttämättä tuottaa voittoa vaan mahdollistaa taloudellinen toimeliaisuus ja ihmisten liikkuminen, josta arvonlisä syntyy. Muistutettakoon, että valtio tukee myös tieinfraa, rautateitä, linja-auto- ja junavuoroja sekä satamia. Lentokenttäverkoston ja -liikenteen ei tule olla poikkeus.
Syksyllä 2024 julkistetun, 13 lentoasemalle tehdyn laajan selvityksen mukaan niiden vaikutusalueen liikevaihdosta neljäsosa riippuu lentoliikenteestä. Lentoliikenteestä riippuvaista liikevaihtoa näillä alueilla oli 38 miljardia euroa vuonna 2023. Samanaikaisesti lentoasemien yhteenlaskettu vuotuinen alijäämä oli noin 21 miljoonaa euroa. Tämän selvityksen perusteella alueen lentoliikenteen taloudelliset hyödyt ovat kaksituhatkertaiset verrattuna alijäämään.
Lentoliikenteen vaikutukset talouteen ovat 98 prosenttisesti katalyyttisia. Tämä tarkoittaa sitä, että lentoliikenne on kietoutunut hyvin laajasti ja syvälle elinkeinoelämän ja yhteiskunnan ekosysteemeihin luoden työpaikkoja, mahdollistaen kasvua ja tuoden verotuloja. Jopa niin merkittävästi, että on vaikea nähdä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla saataisiin vastaava boosti elinvoimalle.
Lentoliikenneriippuvaisia työpaikkoja oli tutkituilla alueilla 96 000. Käytännössä lähes joka viides työpaikka on siis riippuvainen lentoliikenteestä. Lentoliikenneriippuvaisten verotulojen osuus alueiden kokonaisverokertymästä oli noin 2,3 miljardia euroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lentoliikenne on vaikuttanut lähes puoleen näille alueille tehdyistä investoinneista.
Lentoasemaverkosto on ollut keskeinen Suomen talouskasvussa ja viennin mahdollistajana, ja sen merkitys on kasvanut globaalissa kilpailussa. Lisäksi monipuolinen lentoasemaverkosto on välttämätön huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta. Valtion ei pidä hakea säästöjä hinnalla millä hyvänsä. Lentoliikenteestä säästäminen aiheuttaisi juuri näiden katalyyttisten vaikutustensa vuoksi massiivista tuhoa. Panostukset lentoliikenteen kehittämiseen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.
Suomen viennistä 71 prosenttia keskittyy maakuntiin. Maakuntalentojen tärkein funktio ei ole maan sisällä liikkuminen, vaan yritysten ja osaajien pääsy nopeasti maailmalle ja takaisin. Talouskasvu syntyy ja kasvaa aktiivisesta vientityöstä, joka vaatii kansainvälistä lentoliikennettä. Tehokkain tapa luoda edellytyksiä viennille on taata lentoyhteydet riittävän monesta maakunnasta maailmalle. Valtion tehtävä on luoda edellytyksiä tälle.
Stina Mattila
Kokkolan kaupunginjohtaja
Anne Ekstrand
Pietarsaaren kaupunginjohtaja
Malin Brännkärr
Kruunupyyn kunnanjohtaja
Gun Kaptens
Luodon kunnanjohtaja
Stefan Svenfors
Pedersören kunnanjohtaja
Paula Erkkilä
Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja
Anna Kotamäki
Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja
Jyrki Kaiponen
Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja
Mats Brandt
Pohjanmaan maakuntajohtaja
Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset -tutkimus:
